Tulla mukaasi

Olla parasta,
ensimmäistä kertaa,
ainutlaatuista,
ainoa vain,
onko sellainen mahdollista?

Uidessa, sinä veit. Annoit minun seurata, otit kiinni, pysähdyit hetkiin. Näytit, kuinka kannat kevyesti. Vedessä sinun kanssasi sai kokea pienoiselämän. Vastakohta olet juoksijan maahan iskeviin askeliin. Liukusi jatkuu pitkälle jättämättä minua paikoilleen. Tulla perässäsi on minulle oikein. Juostessa tarvitsen juurakoiden ja kivien varalle itseni katsomaan ensin eteeni. Uidessa luotan siihen miten näen liikkeesi vaivattomana, kutsuvana tekemään samoin. Kauneuden kohtaamista odottamattomissa tilanteissa. Toiveita ja odotusta uudelleen. Vakavaa, kuin hengityksen pidättäminen pitkissä sukelluksissa. Lähellä pintaa tutumpaa, kyllä minä haluan tietää miten sukelletaan syvemmällä, päästään sinuiksi pelkojen kanssa.

Se mitä olen nähnyt, kasvaa. Vasta välähdys kaikkeutta, sitä suurinta. Valtava on sylisi vetovoima, siinä on kaikki jo ollut, miten toisessa ääripäässä hipaisuna tunnen.