Maalasin taivaan väreillä
maan, pellot
kesän illat
talviyöt.
Ja vasta sitten kerroit
olet mieluummin väritön.
Surin väärinymmärrystä,
mutten kauniin tekemistä.
keskiviikko 21. lokakuuta 2015
torstai 17. syyskuuta 2015
Houkutus
Olen kuunnellut kovaa
lujaa puhunut,
käsitellyt karkeasti,
koska se mitä on oikeasti,
on liian pehmeää,
hiljaista
kosketusta
ei mitään tarkoittamaan.
Näyttää umpikujalta
päättyneeltä tieltä,
yksityisalueelta.
Tuntuu alkumatkalta
mukulakiviltä, sammaleiselta polulta, rantahiekalta,
tutulta,
kuin en saisi ohittaa tuntematta.
Näen väärän suunnan,
silti aita on kiipeämistä varten.
Tipun reunalta,
pudottaudun.
Rakastan kolhuja
pelkään tunnottomuutta.
Haluta sinua vain hiljaa, on mahdotonta.
lujaa puhunut,
käsitellyt karkeasti,
koska se mitä on oikeasti,
on liian pehmeää,
hiljaista
kosketusta
ei mitään tarkoittamaan.
Näyttää umpikujalta
päättyneeltä tieltä,
yksityisalueelta.
Tuntuu alkumatkalta
mukulakiviltä, sammaleiselta polulta, rantahiekalta,
tutulta,
kuin en saisi ohittaa tuntematta.
Näen väärän suunnan,
silti aita on kiipeämistä varten.
Tipun reunalta,
pudottaudun.
Rakastan kolhuja
pelkään tunnottomuutta.
Haluta sinua vain hiljaa, on mahdotonta.
Tunnisteet:
Kaipaus,
Rakkaus,
Runo,
Taustatarina,
Viesti
tiistai 8. syyskuuta 2015
Rakastuva on ikuinen
Syntyi,
eli,
menetti.
Että ihminen on pystyvä toipumaan.
Ihastui,
rakasti,
erosi.
Jokaisen vaiheen uudelleen kokemista.
Luotti,
tunnusti,
onnistui.
Rakastaa ensimmäistä kertaa uudelleen.
eli,
menetti.
Että ihminen on pystyvä toipumaan.
Ihastui,
rakasti,
erosi.
Jokaisen vaiheen uudelleen kokemista.
Luotti,
tunnusti,
onnistui.
Rakastaa ensimmäistä kertaa uudelleen.
Tunnisteet:
Kaipaus,
Kirje,
Rakkaus,
Runo,
Taustatarina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)